Tietokone on ollut mäsänä edellisestä päivityksestä asti, siitä hiljaisuus. Ja ihan siirapissahan tää on vieläkin....

No nopee. Teo oppi toissa viikolla ryömimään, ja onkin sittemmin valloittanut koko kolmen huoneen ja keittiön kokoisen maailmansa. Ei sellaista rakoa missä Teo ei luurais! Puhuakin jo melkein osaa, tä-tä tulee jo helposti.

Helmen kanssa käytiin allergiasairaalassa 11.4. pepun takia. Nyt on erinäisiä rasvoja käytössä ja tehoja tarkkaillaan. Joka toinen viikko yhtä voidetta ja joka toinen viikko toista laitamme, kolmas aloitetaan paniikissa. Aika kallista toi väliviikkojen ApoBase... jotain 12 euroa 200g. Mutta eihän toi mitään paniikkirasvaan verraten, 50 euroo/50g, eikä Kela korvaa... Määräshän se lääkäri ystävällisesti munkin sormille vahvaa kortisonivoidetta pyytämättä, ei niitä voinut olla kai huomaamatta kun melkein luu paistaa alta. Kannattaa tehdä toisille kauniita kynsiä, kohtei ole itsellä edes sormia.

Irina tulee kohta lapsineen kylään, täytyisi keritä tiskailemaan tästä vielä.

Ja 7.5. on sitten Helmen nimipäivä, juhlaa!

 

 

Eihän se mun paino ollutkaan noussut, vaan laskenut lisää! Eli norjana aaltojen harjanteita halkovi purteni mun, norjana noin myös notkuvi varsi impeni ihaellun! Eino Leino taisi sanoa noin, eli kyllä on LAIHA OLO!

Norjasta tulee mieleen ystäväni pikku-Mia, joka retkuiluiltaan kerkesi eräs talvi vanhempiensa kanssa laskettelemaan. En enää muista missä päin maailmaa tää laskettelu tapahtui, mutta Mialle se taisi olla ensimmäinen kerta, ikää kyllä oli jo reilusti päälle 20v. No, eihän sillä ollut lasketteluvehkeitä, vaan pitkässä nahkatakissa ja smurffipipo vinossa se vuokrasi sukset ja muut välttämättömät. Pääsikin mäkeen ja mäkeä alas, innostui ja meni vähän kauemmas laskemaan kun tyhjää näytti olevan. Kun Mia pääsi laskun alkuun joku rinteessa huusi kurkku suorana ja viittilöi Mialle :"NORWAY! NORWAY!!". Mian mielestä tosi kivaa ja frendiä ja eritoten kosmopoliittista, ja laskiessaan huusi takas vaan,että:"FINLAND, FINLAND!" No se mäki oli joku musta mäki, eikä siellä olis saanut olla eikä vaarallisuutensa vuoksi laskea, tyyppi olikin huutanut NO WAY, NO WAY!

Hauska tyttö se Mia muutenkin. Ja pieni, vaikka syö kuin hevonen. Mut eihän sillä syömällä sitä pituutta saiskaan. Kerran menin baariin ja huomasin, että Mia nukkuu sikeesti nyttyrässä baarituolilla ihan kyyryssä. Joku tulikin siihen viereen ja ihan aidosti sanoi, että voisinko siirtää laukkuni siitä jakkaralta, jotta hän vois istua siihen. Luuli Miaa mun nahkalaukuksi! Niin pieni se on.

Yritin taas yhtä kuvaa siirtää tänne, muttei onnistu, ihan liian iso.

Telkkari on ihan rähmässä kun Helmi pussailee kuvaruutua joka päivä monta kertaa.

Tää päivä on todella mennyt villasukissa, vaikka kauppaan olis ehkä pitänyt mennä. En ole mitään kuin pakolliset tehnyt, olen niin väsy, oudostikin väsy kun uni ei varsin tule, mutta runko eli tää taakka on ihan vapisevan vanhan väsynyt. Kuin oisin kipee. Olen heikko.

No, huomenna on todella kiireinen päivä! Kolme huoltoa ja neljät uudet kynnet, joista yksissä vanhojen Jenkeissä discount paikassa halvalla tehtyjen poisto ensin, eli niissä taatusti on MMA:ta, mikä on kielletty aine. Ja sitten perjantaina kolme huoltoa ja kolmet kynnet, joista niissäkin yksissä ensin vanhojen akryylien poisto. Ostin Miracle Soak Offia, saas nähdä ohittaako asetonin. Jos joku haluaa hyviä vinkkejä kynsien poistoon, ni voi kysyä multa. Nopee vinkki nyt heti; lämmitä asetonia vesihauteessa, mutta älä nyt kattilassa kuitenkaan! Lämmin vesikuppi ja siihen asetonikippo jne. Ja vuoden verran venailua :D No ei, vaikeen mä teen heti hetkessä, mahdottomaan menee vartti!

 

 

 

Se oli Anni, joka tänä aamuna kello 9 saapui Lastenkotiin sijaismamiksi. Pääsin reissuilleni vasta kai yhdentoista maissa, syötettiin ja kuiviteltiin ja puettiin ja roudattiin lapsoset ulos yhdessä. On sata helpompaa kun on toinenkin mukana. Anni on muutenkin ihana, aikuinen nainen. Se missä olin jne. löytyy edellisen kirjoituksen kommenteista.

Jesse olis kyllä tullut, mutta matkarahat unohtui Sussu-mamilta ottaa. Joten hän tulee perjantaina yöksi heti koulun jälkeen, vaikka koko perjantai ilta meneekin mulla kynsissä. Muttei se mitään haittaa, sanoi Jesse- jeesmän. Harvoin tapaa noin kirkasmielistä 14-vuotiasta. Ja tätinsä luokse viitsivää.

Jouduin perumaan Veeran, joten viheriöt laaditaan hänelle heti kun kekkaan lapsenvahdin tuassiisa, vaikkapa lauantaiksi...jolloin kyllä Sylvakin ois tulossa...

Helmi oli kaatunut ulkona kun jalat menee enemmän kuin pää pysyy perässä. Ja huuli on nyt turvoksissa  ja leuassa punainen läntti.

Mulla oli törkeleinen ikävä mun lapsia, vaikka vaan 4,5 tuntia olin erossa. En voi siis koskaan laittaa heitä tarhaan. Enkä kouluun.

Enkä saanut tukusta ranskalaisia tippejä, koska StarNail joka ne teettää Koreassa omista muoveistaan olikin havainnut korealaisten käyttäneen jotain omia sekoituksiaan, eli arvelen olevan kierrätysmuovia. Ja meillehän kelpaa vain virgin-sellainen, ABS muovi. Eli koot 6 ja 7 puuttuu kokonaan, enkä ala viilailemaan isommista. Joten teen sitten (Liisa huom!) muotilla kun kerran ranskalaisia olen luvannut.

Sain extra halvalla jotain tippejä 360 kappaletta, joissa on hyvin erikoinen kynnen päälle tuleva osuus. Suomessa ei ole sanaa sille osuudelle, englanniksi se on well, ja tahdoin welless tips, eli missä ei ole paljookaan sitä osuutta, vain samanlaisesti kuin ranskalaisissakin tipeissä eli parin millin kaitale vain, mutta naturellin värisenä. Olis elämä helppoo sitten, viilaamista olis pelkäksi tiedoksi siitä. Nyt menee hirveesti aikaa viilailla kynnen päällä oleva osuus sellaiseksi, ettei sitä huomaa, istuvaksi omaan kynteen. Tavallisesti käyttämäni Ultra Formit on hyviä jos kynsilevy on jotenkin outo, siis vino tai jotain. Mutta muuten se puolen sentin well on ihan liikaa. Ja lyhyille kynsille eli kynsilevyille sitä welliä saa jo ennen liimaamista tyngätä riemuksi asti. Mitä vähemmän tippiä ja liimaa oman kynnen päällä sen parempi, se on rakennekynnen heikoin kohta. Eli tuote, eli geeli on rakennekynnen vahvin osa. Muutenhan ei muotilla vois tehdäkään. No joo siis nämä halvat on outoja siksi kun ovat kuin welless tipit, mutta sivut nousee kynsivalleja eli kynnen reunoja sidewallseja pitkin ylöspäin, eli on kuin fullwell tippi, mutta keskellä nelkkarimainen aukko. Ja syy tähän? En tosiaan tiedä. Mutta tämä asia varmasti kiinnostaa ketä tahhaan!!!

Ja hyvä tukkeutumaton liima on  löydetty, mutta kallis. Vaan säästäähän toi aikaa kun ei tartte tapella ylitsevuotavien tai tukkeutuneiden liimatötsien kanssa, hipiänikin saattaa säästyä.

Lupasin auttaa kampaajaani kynsikurssinsa jälkeen, koska mulla ei ollut ketään apuna, vaan jouduin tekemään HIRVEEN TYÖN oppimisekseni all  alone! Niin voin hyvin antaa sitä tietoa mitä mulla jonkun verran on eteenpäin, ettei olis yhtään onnetonta kynsienottajaa missään, eikä onnetonta tekijääkään...

Hellu-sis?? Oletko jo käynyt täällä? Jos olet tai tulet niin jätä merkki vieraskirjaan eli kommentteihin. Ei muuten olla nähty nyt kohta viiteen kuukauteen.....

Kaikille; en todellakaan jaksa etsiä virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia tai selittämättömyyksiä kirjoituksistani, en editoi enkä referoi enkä suunnittele enkä ala paljoa lähteitä luettelemaan enkä mieti mitään kun tänne elämää Lastenkodissa kirjaan. Eli luette vaan asiat oikein!

 

Johtajatar

 

 

ps. Painoni oli ihmeellisen alhaalla tänään...melkein maidottomuus saattaa auttaa, en juonut kuin kuus kupillista kahvia tavallisella mamalla, mut ajattelin kyllä kuuttatoista.....Mut ainahan toi vaaka näyttää välillä ihanaa päiväpudotusta ottaakseen nämä ilon hivenet heti huomenna pois. Mutta eipä mennä maanisesta depressiiviseen, sillä se alemman painon vilauttelu kuitenkin tarkoittaa, että sinne päin on suuntimet. Se tahtoo kertoa, se vaaka siis, toivosta tulevasta, eikä kiusata muka-pudotuksilla. Kyl se sinne sitten laskee kunhan olen näyttänyt itse olevani tosissani. Kai sen nyt noin 400 kilon pudotuksen jälkeen tiedän. Mun on puhuttava itseni jo nyt yli huomisen  pettymyksen. Vinkki kaikille itseään päivittäin punnaaville; älä laske mukaan viikon ylintä äläkä alinta painoa, ota lopuista keskiarvo ja siinä on sen viikon tulos sitten. Ja juokaa paljon piparminttu teetä. Älkääkä käyttäkö makeutusaineita, vaan Steviaa, jota saa Luonnonkeskuksesta tilaamalla, vaikkei sillä kyllä ole elintarvikkeen asemaa ainakaan Suomessa, oisko koko EU:ssa. Ja nielkää kookosöljyä, se laihduttaa. Ja syökää insuliinin ininään tarkoitetut metformiininne, kuten minä en näköjään meinaa muistaa. Ihmekös kun kuulen sisuksistani sellasen tuskaisen kurisevan Feeeeed Meeeeeee-äänen. Se on taas sika syötävä.

 

psps. Huomenna Lastenkodissa on Villasukka-päivä. Ei olla kotona.

 

pspsps. Tahdon Amerikkaan.

 

 

 

 

Hellu lähetti Teosta otetun kuvan, milloinkahan lie otettu, en muista, mutta toi body ei ole enää aikoihin mahtunut päälle. Taitaa poika istua mummon sylissä, ja mikä ilme...pienoinen...mami lähtee nyt heti lohduttamaan!

 

Otin molemmista kuvia eilen, mutta mitenkäs noita nyt tänne sais..

Teo söi eilen ekaa kertaa jugurttia, ja lisäksi lähes kaiken muunkin Helmeltä omien ruokiensa lisäksi. Siihen napaan mahtuu!

Kello on kuitenkin siinä mitassa, että on jo mamin syytä lähteä samoille saarille lastensa kanssa, tosin roskiksen kautta...Anni tai Sirpa tai Iris tulee aamulla yhdeksän maissa, soittivat tänään voiko tulla, ja TOTTAKAI  voi, ja näin meidän äiti aikoo lähteä asioille ihan yksin, eli suorastaan kampaajalle tosin pelkkään leikkaukseen, mutta sitäkään nannaa ei tässä askeesissa ole koettu sitten yksilapsisuuden. En tosiaan muista milloin koko päätä on leikattukaan, olen niin raskaana ollut. Pankissa ja tukussa pitäisi myös käydä. Luuhata pitäis!

Jesse-boy tulee, jossei kipeys lisi, huomenna koulun jälkeen tätsyä katsomaan, ja tuomaan Tompalta joululahjan. Ja äidin ostaman sävyttävän Dove -kosteusvoiteen. Kuka täs nyt ruskee haluais olla, mut jotain neitiä tähänkin laiffiin..(BTW -älkää suotta koskaan ostako irtoripsiä)

Veera tulee kans huoltoon, siksi oiskin ollut hyvä jos Jesse osuis samaan aikaan, kun ei noista huolloista mitään enää tulee Helmi-viilarin kanssa. Toivottavasti se omenan kokoinen outous Jessen kurkusta häviäis. Jos ei lupasi sitten tulla pe-la yöksi. Niin, ja Veera tahtoo jotain vihreetä metsämäistä hörhelöllä kynsiinsä...sammal ois varmaan hyvä! Kynsitaidekilpailuissa ne jossain jenkeissä liimaileekin kynsiinsä kaikkee mahdollista, kuten simpukoita ja ruusuja ja pikkunukkeja ja mitä vaan, sieltä ei edes sormet erotu alta, enkä ymmärrä miten se enää kynsiin liittyykään. Täytyy etsiä jotain kuvia jostain. Kapakkaruusulle vois siis laitella kynsiin vaikka kaljapullonkorkkeja. Ja kahden vaippaikäisen lapsen yh-äidillähän joskus tosiaan löytyy kaikenlaista autenttista koristetta lähinnä kynsien alta, hehee.

Edellisen kirjoituksen kommenteista löytyy tietoa HELMI-joesta...

Jatkan juttua huomenna, sitähän kyllä riittäis joka päivälle enemmänkin.

 

 

Odotellaan tässä pikkuveljen kanssa, että isosisko heräilisi...

Sankariäiti päätti eilen aloittaa kuntoilun, joten kävelytin itsemme kaukaiseen Myyrmanniin asti. Katsoin kartasta reitin, joka olikin sangen oikoinen. Sohjo auttaa lihaskunnon haltuunotossa, matka taittui siis sporttisesti. Kuntoni ei ole huono, koska hikoilen liikkuessani. Muovitakki myös auttaa erityksessä. Huomaan, että hauiksen kohdalla on jotkin lihakset, koska ovat kipeät. Kengät kuivuu varmaan kesään mennessä. Ilmeisesti sohjo ei ole lunta, koska pihamme on täynnä sitä. Vetämällä kaksoskärrytkin saa liikkeelle, ei hätää. Minkälainen painoraja niissä lienee kun huusivat eilen tuskasta. Kaupasta en paljoa ostanut, mutta kai siitäkin joitain kiloja kyytiin kertyi lapsien lisäksi. Siis ostamani irtoripset, joita päivittäistoimissani tarvitsen, eivät kuormaa kaiketi paljolla lisänneet, kesäperhosen verran ehkäpä. Mutta rattaat eivät kovin hyvin lasten kasvua kestä. Kitisevät ja vinkuvat kuin meillä olis oma yh-hälytin mukana.

Edellisestä innostuneena sain kuitenkin raahattua joitain asioita pois piiloon silmistä kellariin asti. Olenhan voimanainen. Lapset ja maidot siirtyivät yläkerran kotiin toiseen kerrokseen (2,5 kerrosta actually) hissittömässä talossa neljällä kantamalla. Uskallan siis jo jättää toisen odottamaan ylösnousemusta alas rappuun, pakko olla mitään pelkäämätön. Yläkerrasta kuitenkin päästetään joskus valloilleen joku koiran näköinen pelotus ja aikomukseni olisi nätisti pyytää sen kiinni pitämistä myös rapussa. Saan näin kerrostalokyttääjän maineen, tai sitten luffesta ja sen omistajasta ja meistä tulee naapurirakkauden ilmentymiä päivittäisin kahvituokioin, eikä koskaan enää tarvitse lähteä kauppaan jos sokru on loppu, ja varsinkaan en ole enää yksinäinen kun ovikello otetaan vihdoin käyttöön ja saamme tavata toisiamme ihanan usein.  

Mietinpä pitäisikö noille kynsiasioille laittaa oma kategoriansa. Ehkä siirrän edellisen kirjoituksen kommenteista jotain tänne blogin puolelle.

Ihmettelin kun ei paino laske, kunnes tajusin himolla juoneeni koko viime viikonlopun tavallista Pepsiä! Paino nousi tällä rasvan ja sokerin yhdistelmällä takaisin sen mitä viime viikolla menetin. Muuttukoon tämä viisaudeksi.

Tuula tulee tänään joksikin aikaa, teen kaksi huoltoa ja yhdet uudet kynnet. Voittoa on turha odottaa. Tilasin oikein Ameriikoista asti joitain kynsikoruja, siis sellasia joita varten porataan kynnen reunaan reikä ja koru pujotetaan siihen killumaan kuin korvis. Katsomme, mahdollisesti kadumme, mutta sitähän kaiken kaikkeus aina vaatii.

Sussu täytti 29. päivä 38 vuotta. Tilasin hälle ison pinkin T-paidan tekstillä THE QUEEN OF THE HOUSE ilmoituksen varassa, jonka Iltsikasta löysin. Tekstin saa keksiä itse, veloitus puhelinlaskussa ja kokonaishinta postikuluineen vain 13 euroa. Taaskin katsomme ja mahdollisesti kadumme ja niin edelleen, hinta tuntuu halvalta.....

Tomppakin sai vuosia lisää 26.päivä, 39 vuotta. Kuhan kerkiin saa hänkin T-paidan TOMPPA -ILOINEN TEINIPOIKA.

Helmi tanssityttö on oppinut pyörimään tanssiessaan. Söpöliini. Madonnan Hang On saa kaikkien discojen kuningattaren ihan villiksi, kaikkein eniten. Niinpä me täällä tanssitaan tähtien kanssa! (Jone on ihana, terveisin minä ja äiti.)